 |
|
Uripo #2, kokoelmia on julkaistu japanin lisäksi kiinassa © Arima
|
Foorumeilla ja harrastajapiireissä on keskusteltu jonkin verran japanilaispiirtäjien vierailujen järjestämisen ongelmista. Nyt nämä vaikeudet ovat tulleet tutuksi minullekin. Festivaalijärjestäjä elää ja toimii lähinnä vieraansa ja mahdollisen sponsorin hyvyyden varassa.
 |
|
Okiraku Gokuraku Nosutorazamasu #2 © Arima
|
Ryhdyin puuhaamaan festareille vierasta japanista toukokuun alkupuolella. Ensiksi piti päästä yksimielisyyteen siitä ketä kutsuttaisiin. Tulija lentolippuineen varmistui viime tipassa elokuun ensimmäisellä viikolla, vaikka festariorganisaatio toimi niin nopeasti kuin mahdollista. Viestit kulkevat modernisti sähköpostilla, mutta kieliongelmat ja lentoaikataulujen sovittaminen maapallon toiselle puolelle ottavat aikansa.
Ja kun kaikki jää viime tippaan, on vaarana että tieto vierailusta ei ehdi enää perille asiasta kiinnostuneille. Ehkä tärkein tiedotuskanava, Anime-lehti jäi aikataulusyistä uupumaan tiedotuspaletista. Animeunionin foorumilla Ariman saapumisesta kertova uutissäie on kerännyt sentään kolmen viikon aikana runsaat 350 lukijaa.
Arina Tanemuran tai Akira Toriyaman kaltaisen supertähden vierailusta tuskin kannattaa meillä haaveilla. Pidetään kuitenkin peukkuja että joku heistä piipahtaa täällä esimerkiksi turistina eläkepäivinään. Samalla julkkis saattaisi antautua jonkin sortin yleisötilaisuuteen. Suomessa riehuvaan mangabuumiin sovitettua aikataulua vastaan sotivat taiteilijoiden seurueineen aiheuttamat kulungit sekä heidän aikataulunsa. Tunnetuimmilla piirtäjillä saattaa pyöriä lehdissä
 |
Viikoittain useampikin manga. Reissurumikolta ei yksinkertaisesti 80-200 sivun piirtäminen kuukaudesta taitu. Eikä yleisölle ilmaisen festivaalin budjetti toisaalta veny aivan mihin tahansa. Myös Keitaro Arima on kiireinen, hän yrittää saada syyskuun urakkansa valmiiksi etuajassa. Arima kirjoittaa: “Currently I draw 30 to 40 pages of manga in a month, as well as offer for a few pages of illustrations that comes suddenly. […] Please note that it’s impossible to achieve those levels without a well-built support system.”
Kun tapasin piirtäjän huhtikuussa Kawasakin taidemuseossa, hän oli ottanut lauantai-iltapäivän vapaata… mutta yritti silti välillä luonnostella sarjaansa eteenpäin (ks. kuva).
Muutama vuosi sitten Helsingissä nähdyn Japan Pop -näyttelyn saama vastaanotto kertoo suomalaisyleisön vaativuudesta. Ainutlaatuiseksikin kuvattu, huolellisesti järjestetty näyttely sai kritiikkiä mm. siitä että se oli piirrosoriginaalien suhteen turhan suppea. Miettikäämme tätä seuraavaa näyttelyä odotellessa.
 |
|
Moon Phase Tsukuyomi #1 © Arima
|
On ymmärrettävää, että mangapiirustuspajaan osallistuva satunnainen varhaisteini ei Ariman kaltaisen perusmangakan piirtäjävierailulle kissankorvaansa lotkauta. Vanhempi väki puolestaan tuntee vastustamatonta halua oikaista festarimainonnan kohtaa jossa Arimaa tituleerataan ensimmäiseksi mangapiirtäjäksi Suomessa. On makuasia pitääkö Finnconissa vuonna 2004 vieraillutta Yoshitoshi Abea ensisijaisesti mangakana vai animen hahmosuunnittelijana. Paikalla olleena muistelen että Abe jätti Jyväskylässä sarjakuvantekijänuransa käsittelemisen melko vähälle huomiolle. Luonnollisesti Animeconin vieraan esitys keskittyi animaatioon. Viime vuosina muutama lyhyt Aben piirtämä manga on ilmestynyt käännettynä englanniksi. Ariman Moon Phase Tsukuyomi on puolestaan ehtinyt Tokyopopin listalla noin puoleen väliin seitsemällä julkaistulla pokkarillaan.
Arimalle mangakan ura on pitkän puurtamisen jälkeen saavutettu työvoitto ja mies tuntee kyllä paikkansa skenessä. Vastauksena kutsuumme hän kirjoitti:
 |
“It might make you disappointed to tell you this, but actually I’m not a big-name manga artist whom most of Japanese knows. While an animation title based on my own work was released, I’m actually a manga artist of solid reputation, and I might be rather popular among fans who likes keywords such as “otaku”, “moe” or “Akihabara.” Katsotaan miten mainitut termit ja niiden merkitys Japanissa, tulevat Ariman vierailun aikana tutuksi suomalaisille. Ja kenties, jos Suomen hyvä maine festarimaana leviää myös Aasiaan, saadaan tulevaisuudessakin nauttia pätevistä japanilaisvieraista. Ariman mukaan hänen ystävänsä Abe kehui varsinkin Suomen shoppailumahdollisuuksia.
 |
|
Hazuki ja Kouhei, Moon Phase Tsukuyomin päähenkilöt © Arima
|
Festivaalituottaja Otto Sinisalo suhtautuu koko rulianssiin rennosti. Hänestä on mielenkiintoista kokeilla minkä verran heikommin tunnettu mangapiirtäjä kiinnostaa yleisöä. Omat odotukseni ovat luonnollisesti korkealla. Vihdoinkin on luvassa ensikäden tietoa siitä millaista mangakan elämä Japanissa on!
Kertoessaan työhistoriastaan Arima esitti toiveen: “Astro Miko-san” is a comedy manga that I drew for another manga magazine before just once. “Eromanoo” is a comedy manga about erotic manga industry appeared monthly and each episode had 8 pages. I used sexual contents for comical scenes in that title. I’m afraid that they might cause misunderstandings under the different language circumstance where I can’t make much explanations. So I’m not in the mood of talking about the title much under such circumstance.” Ehkä tästäkin aihepiiristä uskaltaisi kuitenkin esittää kysymyksen tai pari?
 |
|
Keitaro Arima
|
Messulauantaina kello 11–12 Päivälehtimuseossa käsitellään Ariman tuotantoa. Sunnuntaina Gloriassa kello 11.45–12.15 pureudutaan Ariman näkökulmasta Tokion mangakulttuuriin ja -teollisuuteen.
Haastattelut tulkkaa Antti Valkama ja niihin on tarkoitus varata aikaa myös yleisökysymyksille. Juuri avautunutta mahdollisuutta Moon Phase -animen katseluun festivaaliviikonlopun aikana tutkitaan (tilaongelma). Vielä kun joku taikoisi revontulet päälle turisti-Arimaa varten, niin uskon että kaikki olisivat onnellisia.
Lisätietoa Keitaro Ariman tuotannosta löydät suomeksi sarjakuvafestivaalien sivulta, festarilehdestä sekä syyskuussa ilmestyvässä Sarjainfosta. Moon Phase -haku YouTubesta saattaa antaa hieman vinoutuneen kuvan artistista ja hänen tuotannostaan.
Kvaakin Sarjakuvafestivaalit keskusteluketju