Mitä tapahtui tulevaisuuden miehelle?

Batmanista on tehty monenlaisia tulkintoja vuosien varrella. Esimerkiksi viime vuonna ilmestyneestä Jätti Batman opuksesta voi lukea kuinka erilaisia tarinoita hahmon avulla on kerrottu. Jos 60-luvun camp-tarinat ovat tulkintojen toinen ääripää, niin tämä Millerin näkemys on se toinen.

Batman & Ihmepoika Robin
Alkuperäislehdet: All Star Batman and Robin the Boy Wonder 1-9
Tarinan neljä ensimmäistä osaa julkaistu aiemmin suomeksi albumeissa DC Spesiaali 5-6/2006

Tarina: Frank Miller
Kuvitus: Jim Lee
Tussaus: Scott Williams
Värit: Alex Sinclair
Suomennos: Jouko Ruokosenmäki
Kustantaja: Egmont Kustannus Oy
Ladonta: Toto Productions
Painettu Puolassa 2009
Kovakantinen, 240 s., värillinen
Koko 170 x 260 mm
ISBN 978-952-233-068-0
Suositushinta 34,90 €

Batman & Ihmepoika Robin kertoo kuinka Dick Graysonista tuli Batmanin apuri Robin. Tarina poikkeaa jonkin verran totutusta eikä se olekaan osa Batmanin virallista jatkumoa, vaan se kuuluu Millerin omaan Yön Ritari –universumiin. Myös hänen aiemmat tarinansa Ensimmäinen vuosi, Yön Ritarin paluu, Yön Ritari iskee jälleen sekä Batman/Spawn kuuluvat tähän samaan universumiin. Tämä kertomus on siis jatkoa Ensimmäiselle vuodelle ja alustusta Batmanin vanhuuteen sijoittuville tarinoille.

Jostain kumman syystä Millerin työt tuntuvat huononevan vuosi vuodelta. Kuvittelin, että herra oli tavoittanut aallonpohjan edellisessä Batman-tarinassaan, mutta valitettavasti olin väärässä. Ensinnäkin Batman & Ihmepoika Robinin dialogi sisältää raivostuttavan paljon toistoa. Siis sama asia sanotaan puolenkymmentä kertaa peräkkäin, aivan samoilla sanoilla. Ensimmäisissä lehdissä se vaivaa eniten, mutta onneksi teksti paranee loppua kohden. Ehkä toiston määrä väheni, tai sitten siihen vain turtui.

Toinen puhekupliin liittyvä heikkous koskee taustahälinää. Joihinkin kohtauksiin on ympätty niin paljon puhekuplia kuvaamaan taustahälinää, että lukija tuskastuu, kun ei tiedä missä järjestyksessä niitä pitäisi lukea ja sisältävätkö ne juonen kannalta mitään oleellista. Vähemmästäkin harkitsee jo niiden yli hyppimistä.

Miller esittää Batmanin sotaa käyvänä sekopäänä, joka ei paljoa muista välitä. Muutenkin hahmo poikkeaa huimasti totutusta. Hän esimerkiksi naureskelee kuin Jokeri aiheuttaessaan kauhua ja tuhoa. Lisäksi ruumiita tulee kuin liukuhihnalta. Kummastusta herättää myös kiroaminen ja melko suoraan esitetty seksi. Ehkä tarinan oudoimpia yksityiskohtia on kuitenkin Batmanin hetkessä kasvava sänki ensimmäisen ja toisen lehden välillä.

Parhaimmillaan Batman & Ihmepoika Robin muistuttaa Garth Ennisin Tuomari-tarinoita, joissa revitään huumoria universumin muista supersankareista. Albumin loppupuolella naureskellaan Vihreälle Lyhdylle ja hänen käsittämättömälle heikkoudelleen. Se onkin tarinan viihdyttävin osuus. Muiden hahmojen osalta mennään melko perinteisillä linjoilla. Kuten Millerin muissakin Batman-tarinoissa Teräsmiehen ja Batmanin suhde on täynnä kärhämää. Teräsmies esitetään tollona ohjeiden seuraajana, jota Batman ei voi sietää. Harmillisesti Jokerin esiintyminen jäi lyhyeksi ja juonen kannalta merkityksettömäksi, sillä hahmon esittäminen lähes surumielisenä vaikutti kiinnostavalta.

Jim Leen taide näyttää hienolta ja se onkin albumin parasta antia. Mieleen tulee 90-luvun Todd McFarlane Neal Adamsilla maustettuna. Hahmot ovat liioitellun lihaksikkaita tai naisellisia, kuten pahimpiin supersankarikliseisiin kuuluu, mutta siitä huolimatta miehellä on kykyjä. Viimeksi hänen kynäilystään on voinut nauttia DC Spesiaalin sivuilla Teräsmies: Huomiselle, Batman: Hush ja tämän tarinan neljän ensimmäisen lehden tarinoissa. Aiemmasta julkaisusta poiketen albumissa on keskellä tarinaa näyttävä kuuden sivun levyinen kuva lepakkoluolasta. DC Spesiaalissahan kuva oli jaettu peräkkäisille sivuille, joten näiden ensimmäistenkin numeroiden kohdalla albumi tarjoaa jotain uutta. Albumin lopussa on lisäksi vaihtoehtoisten kansien galleria, jonka perusteella voi olla ihan tyytyväinen, että Miller oli jättänyt piirtämisen Leen harteille.

Batman & Ihmepoika Robinin ulkoiset puitteet ovat kunnossa ja suomennus onnistunutta. Harmi vain, että sisältö on mitä on. Varmaan Batmanin 70-vuotista taivalta olisi voinut juhlistaa laadukkaamminkin. Toivottavasti ensi vuonna on tarjolla jotain parempaa. Silloinhan tulee täyteen 60 vuotta Batmanin ensiesiintymisestä Suomessa.

Keskustele Batmanistä & Ihmepoika Robinista Kvaakissa.