Yann & Conrad: Valkoinen Tiikeri 1: Suuren ruorimiehen salaisessa palveluksessa
 |
Au service secret du grand timonier
Apollo kustannus 2008
Kääntänyt Kirsi Kinnunen
Tekstannut Timo Ronkainen
ISBN 978-952-5769-00-5
Hinta €13.50
Koko: 220 x 295 mm, nelivärinen,
pehmeäkantinen, 48 sivua
(c) Dargaud Benelux 2005 by Conrad & Yann
Apollo kustannus on aloittanut julkaisulistansa erittäin kiitettävästi. Uusin sarjoista on ex-työpari Yannin ja Conradin päätyötä, Les Innomablesia, jatkava Valkoinen tiikeri.
Ranskassa kuudenteen osaan ehtinyt sarja jatkaa perinteistä BD-tyyliä, mutta tarina ei ole ihan sitä totuttua. Tarinassa on mustaa huumoria, jännitystä, mutta myös seksiä ja väkivaltaa. Eipä ole ihan mikään lastensarjakuva.
Valkoinen Tiikeri on tekijakaksikko Yann Lepennetierin (s. 1954) ja piirtäjä Didier Conradin (s. 1959) yhteistyö. Kaksikko on tehnyt jo 1970-luvulta asti sarjakuvia yhdessä, kuten Les Innomables ja Bob Marone. Neljännestä albumista lähtien sarjaa on käsikirjoittanut Conradin vaimo Wilbur. Yannin viimeisimmät käsikirjoitukset ovat Le grand duc -lentäjäsarja Hugaultille ja uusin Spirou “Aux sources du Z” yhdessä Morvanin kanssa Munueralle.
 |
Valkoinen tiikeri 1: Suuren ruorimiehen salaisessa palveluksessa kertoo Kiinan kommunistisen puolueen agentista Punaisesta Kärpäsestä Alix Yin Fusta, Hong Kongin alamaailmassa vuonna 1947. Alix saa ensimmäiseksi tehtäväkseen selvittää salaperäisen Fat Girlin eli Lihavan Tytön mysteerin. Mutta miksi ihmeessä Fat Girlin perässä ovat Punaisen kärpäsen lisäksi julmat 13 näkymätöntä sekä britti ja hänen palvelijansa.
 |
Tarina on erittäin mainio vaikkakin jää vielä häiritsevästi kesken. Oikein hyvä, nautittava ja monet lukukerrat kestävä tarina. Tarina on realistinen ja henkilöhahmot todentuntuisia, eikä pahiksia tai hyviksiä ole. Tämä onkin yksi kirjan parhaista jutuista. Seksiä ja väkivaltaa on paljon, kurkkuja viilletään auki yms.
Oma vaikutuksensa lukukokemukseen on tietenkin erittäin upealla kuvituksella ja ruutujaolla/leikkauksella. Conradin lennokas ja groteski Franquin-Morris-tyyli on todella nautittavaa katsottavaa. Henkilöt ovat persoonallisia ja taustoja on juuri niin vähän tai paljon kuin tarvitaan. Myös väkivalta esitetään aidosti, vaikka jälki näyttääkin aluksi Marsupilamilta. Vakavaa tarinaa, hauskalla tyylillä. Värityskin on onnistunut.
Myös suomalainen painos on erittäin hyvä, värit kirkkaat ja albumi on hyvä lukea. Timo Ronkaisen tekstaus sopii sarjaan kuin nakutettu. Kiitos Apollo!
Suosittelen kirjaa hyvin mustasta huumorista, historiasta ja jännityksestä pitäville.
Ja hieman vanhemmille, lapsille tämä ei sovi.