Arvostelut | Teksti: Sampsa Kuukasjärvi | Julkaistu: 31.05.2019 klo 20:20:00 | Luettu: 817 kertaa

Ankkojen piilovaikutus: klassikkokirjan oleellinen täydennys

Chileläisten tutkijoiden Kuinka Aku Ankkaa luetaan nostatti kohun 1970-luvulla. Timo Ronkainen taustoittaa, täydentää ja selventää kirjaa oleellisesti uudessa teoksessaan Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa.


Timo Ronkainen: Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa

76 sivua, nidottu, mustavalkoinen
Kustantaja: Zum Teufel, Turku 2019
Paino: Printon Trükikoda, Viro
ISBN 978-952-5754-87-2
Kirjastoluokat 86.12 ja 86.53
Hinta: 15 €


Armand Mattelartin ja Ariel Dorfmanin kirja Kuinka Aku Ankkaa luetaan (1971, suom. 1980) on populaarikulttuurin tutkimuksen kohukirja ja marxilainen klassikko. Siinähän chileläiset tutkijat esittävät, miten näennäisesti viattomat Disney-sarjakuvat välittävät amerikkalaista imperialismia ja tukahduttavat muiden maiden kuin Yhdysvaltojen kulttuurituotantoa. Kirja ilmestyi alun perin espanjaksi ja sen suomensi vuoden 1975 englanninkielisestä laitoksesta Markku Koski.

Tutkijoiden esimerkkiaineistona oli chileläiset sarjakuvalehdet, joiden he uskoivat olevan Disney-yhtiön tietoisesti tekemiä ja muokkaamia juuri Chileä varten. Vaikka kirjan lähestymistapa on tänä päivänä pahasti liioitteleva ja osittain vanhentunut, se on kiinnostava historiallinen esimerkki ja antaa yhä virikkeitä tekstien kriittiseen tutkimiseen: tarinoiden rakenne, hahmojen motiivit, projisoitu toinen, valtasuhteet jne.

Timo Ronkaisen kirjoittama uusi teos Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa selventää ja syventää suomennettua klassikkoa oleellisesti. Mattelartin ja Dorfmanin suomennettuun kirjaan ei ole merkitty viitattujen sarjakuvien alkuperää. Ronkainen on ansiokkaasti etsinyt kyseiset sarjat internetin Inducks-tietokannan avulla siinä määrin kuin ne on indeksoitu sinne ja kertoo mitkä niistä on julkaistu suomeksi. Hän myös korjaa Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjan asiavirheitä, täydentää suomennosta ja jopa korjaa englanninnosta. Ronkainen näkee kokonaisuuksia, liittää ilmiöt hyvin historiaan ja kaiken kruununa kirjoittaa huomattavasti helppotajuisemmin kuin Mattelart ja Dorfman.

76-sivuisen kirjan sisältö jakautuu kahtia. Ensimmäisellä puoliskolla Ronkainen kertoo yleissivistävässä artikkelissa marxilaisen kirjan taustoista: tekijöiden filosofiasta, 1970-luvun Chilen tilanteesta ja teoksen vastaanotosta Suomessa. Toinen puolisko kirjasta sitten on viittauksia, kommentteja ja listauksia, joiden ymmärtäminen vaatii sen, että käsillä on Kuinka Aku Ankkaa luetaan.

Selitysteoksen ja alkuperäisen kirjan kannet rimmaavat keskenään.
Selitysteoksen ja alkuperäisen kirjan kannet rimmaavat keskenään.
Ronkainen pystyy todistamaan, että toisin kuin Mattelart ja Dorfman luulivat, Chilen Disney-sarjakuvien aineisto ei poikennut suuresti yhdysvaltalaisista lehdistä ja että niissä ei ollut tietoista poliittista agendaa. Mattelart ja Dorfman eivät esim. tienneet, että Carl Barksilla oli varsin vapaat kädet ankkatarinoidensa tekemiseen eli että Disney-yhtiö ei määrännyt hänen tekemiensä sarjojen sisältöä. Ilmenee, että useat marxilaisen kaksikon esittämät tulkinnat ovat varsin mielivaltaisia ja hakemalla haettuja. Mattelart ja Dorfman eivät mm. ymmärrä, että Aku Ankassa on huumoria esim. kuluttamisesta ja maineen tavoittelusta ja että Disney-hahmot ovat monipuolisia ja sisäisesti ristiriitaisia. Huomaamme, että tietoa Disney-sarjakuvista ja niiden tekijöistä on nykyään suunnattomasti enemmän kuin 1970-luvulla ja että sarjakuvia arvostetaan nykyään paljon enemmän.

Ronkaisella on kiinnostavia kuvanäytteitä Cabrochico-lehdestä, joka oli sosialistinen chileläinen vastine amerikkalaisille sarjakuvalehdille ja jonka suunnittelemiseen Dorfman ja Mattelart osallistuivat. Kirjan kuvanäytteet ovat muutenkin erittäin antoisat ja valaisevat. Ronkainen on myös taittanut teoksen ja piirtänyt sen kansikuvan.

Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa on hieno, tarkentava teos. Suomalaista lukijaa olisi kiinnostanut vielä tietää suomennetun Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjan sarjakuvaruutujen lähteet, mutta niitä Ronkainen ei listaa.

Puutteita on päässyt pujahtamaan listoihin. Tarinaluetteloista sivuilta 72 - 75 puuttuu joitakin tarinoita, näkyvimpinä Barksin 24 karaatin kuu ja Mehukauppaa. Sivun 44 listasta kirjan eri maiden laitoksista puuttuu Latinalaisen Amerikan maita ja siinä lukeva "brasilialainen" laitos vuodelta 1972 on pieni moka. Annettu nimi on espanjankielinen, joten se ei voi olla Brasiliasta, ja netin mukaan brasilialainen versio ilmestyi vasta 1977. Tausta-artikkelin lähdeluettelosta puuttuu Michael Barrierin kirja, jota siteerataan sivulla 31. Johdantolukua ei lue sisällysluettelossa.

Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa on suositeltavaa luettavaa kaikille yhteiskuntatieteistä ja populaarikulttuurin tutkimuksesta kiinnostuneille. Jos omistat Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjan, Timo Ronkaisen opus kuuluu ehdottomasti sen viereen ja nostaa sen käyttökelpoisuutta.

(LISÄYKSET arvosteluun 26.6.2019: "Puutteita on päässyt pujahtamaan listoihin. Tarinaluetteloista sivuilta 72 - 75 puuttuu joitakin tarinoita, näkyvimpinä Barksin 24 karaatin kuu ja Mehukauppaa.")

Keskustele teoksesta Kvaakissa

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali