Artikkelit | Teksti: Tero Mielonen | Julkaistu: 31.10.2017 klo 20:01:39 | Luettu: 176 kertaa

1947 / 100 - Maailmanloppu tulee!

Sarjakuvien Suomi 100


Maailmanloppu tulee!
Teksti ja kuvitus: Tove Jansson
Julkaistu: Ny Tid 1947–48

Tove Jansson (9.8.1914 – 27.6.2001) oli maailmankuulu taidemaalari, kirjailija, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija. Hän aloitti lastenkirjojen tekemisen sotavuosien aikana, sillä hän halusi muistuttaa lukijoitaan kaiken synkkyyden keskellä lapsuuden turvallisuudesta ja onnesta. Niinpä hän loi muumihahmot ja jätti merkkinsä historiaan. Ryhtyessään tekemään ensimmäistä muumisarjakuvaa Jansson oli 33-vuotias ja hänellä oli jo runsaasti kokemusta taiteilijana, kuvittajana sekä poliittisena pilapiirtäjänä toimimisesta.

Jansson teki sarjakuvasovituksen toisesta Muumi-kirjastaan, Muumipeikko ja pyrstötähti, Ny Tid -lehteen ystävänsä, Atos Wirtasen, pyynnöstä. Sarjakuva ilmestyi jatkotarinana lehden lastenpalstalla (De yngstas hörna) vuosina 1947–48; vain vuosi alkuperäisen kirjan ilmestymisen jälkeen. Se on ihka ensimmäinen sarjakuvasovitus muumeista. Ilmestymisen aikaan sarjakuva sai kipakkaakin palautetta, sillä Muumipappa luki Monarkistilehteä, eli osoitti kapitalistitaipumuksia! Janssonin omien sanojen mukaan se vauhditti osaltaan sarjan loppuunsaattamista.

Maailmanloppu tulee! noudattaa pääpiirteissään Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan tarinaa. Muumilaaksoon iskee raivoisa myrsky, jonka seurauksena profeettana toimiva piisamirotta päätyy vieraaksi Muumitaloon. Piisamirotta kertoo talonväelle, että lähiaikoina pyrstötähti aiheuttaisi maailmanlopun. Niinpä Muumipeikko ja Hosuli päättävät lähteä tutkimusmatkalle selvittääkseen lisää pyrstötähdestä. Matkalla he joutuvat lukuisiin seikkailuihin ja kohtaavat monta muumimaailman vakiohahmoista eli hattivatit, Nuuskamuikkuisen, Hemulin, Tiuhdin ja Viuhdin sekä tietysti Niiskuneidin. Mielikuvituksekkaiden käänteiden jälkeen matkaseurue palaa Muumitalolle juuri ennen kuin pyrstötähti iskee. Koko konkkaronkka ahtautuu Muumipapan rakentamiin pelastusaluksiin suojaan pyrstötähden aiheuttamalta hyökyaallolta. Neuvokas muumiperhe ja heidän ystävät selviävät maailmalopusta ja päätyvät tarinan lopuksi takaisin Muumitalolle, joka on jäänyt vedenpaisumuksen alle.

Vaikka sarjakuva seuraakin pitkälti alkuperäisen kirjan juonta, niin yksityiskohdissa on paljon eroja. Sarjakuvassa meno on aikuismaisempaa; siinä kiroillaan enemmän, juodaan väkevämpiä juomia ja juhlitaan rankemmin. Myös tarinan loppua on muutettu. Kirjassa muumiväki suojautuu luolaan, kun taas sarjakuvassa he käyttävät Muumipapan tekemiä pelastusveneitä. Lisäksi hahmokatras on kokenut merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi Hipsu (Sniff) esiintyy nimellä Hosuli (Rådd-djuret) vaikka hän esiintyi alkuperäisperäisessä kirjassa omalla nimellään. Niisku seikkaili kirjassa mutta sarjakuvassa häntä ei nähdä ja Tiuhti ja Viuhti tekevät ensiesiintymisensä sarjakuvan sivuilla. Kirjoihin he ilmestyvät vuonna 1948 Taikurin hatun myötä.

Kuten tarinan nimestä voi päätellä, niin seikkailu on huumoristaan huolimatta hieman synkkä ja uhkaava. Tarinassa on selkeitä kaikuja vain muutama vuosi aiemmin päättyneestä toisesta maailmansodasta. Tätä tematiikkaa alleviivaa tarinassa esiintyvä tiedemies. Hän tietää, että maailmanloppu on tulossa mutta se ei häntä liikuta; hän tahtoo vain tehdä havaintojaan. Selvästikin hahmon esikuvina olivat ydinpommia kehittäneet tiedemiehet, jotka moraalisten pohdintojen sijaan keskittyivät tieteen tekemiseen.

Kun Maailmanloppu tulee! ilmestyi, Suomessa ei julkaisu lainkaan sarjakuvalehtiä. Sarjakuvat ilmestyivät joko aikakausi- tai sanomalehdissä. Eurooppalaisen sarjakuvan 1930- ja 1940-luvun käytäntöjä mukaillen Janssonin sarjakuvassa ei ole puhekuplia, vaan teksti kulkee kuvien alla. Hän käytti samaa kerrontatapaa myös klassikoiksi nousseissa kuvakirjoissaan Kuinkas sitten kävikään? ja Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Tarinaltaan Maailmanloppu tulee! on hieman kömpelö, sillä juonenkäänteitä ei varsinaisesti alusteta, hahmoja ilmestyy mukaan aivan yllättäen eikä viikottaiset stripit pääty cliffhangereihin, kuten sanomalehtien jatkuvajuoniset sarjat yleensä tekevät. Kuvia ei ole hiottu loputtomiin ja muumien olomuoto poikkeaa melkoisesti 50-luvun viimeistellystä ja ajattomasta sarjakuvaversiosta.

Seuraavan kerran Muumit esiintyivät sarjakuvamuodossa vuonna 1954 The Evening News -lehden sivuilla. Siihen aikaan kyseinen lehti ei ollut sen vähempää kuin maailman suurin päivälehti, jonka painos oli kahdeksan miljoonaa. Niinpä Muumit ponkaisivat sieltä samoin tein maailman maineeseen. Tämäkin tarina nähtiin siellä uutena versiona, nimellä Muumipeikko ja pyrstötähti. Se ilmestyi vuonna 1958 81 stripin mittaisena (tarina numero 17). Se oli Toven veljen, Lars Janssonin, kirjoittama ja Toven piirtämä. Tässä versiossa alkuperäisen kirjan juonta on muuteltu huomattavasti vaikka osa kirjan kohtauksista on edelleen mukana. Tällä kertaa tarinan päähenkilöinä seikkailevat Muumipeikko, Niiskuneiti ja Pikku Myy. Sarjakuvasovitusten lisäksi tarinasta on tehty myös animaatioelokuvia sekä kolmiulotteisia muumikuvaelmia. Lukuisat versiot samasta tarinasta osoittavat miten ajattomasta ja kiehtovasta kertomuksesta on kyse.

Lähteet:
Maailmanloppu tulee! Tove Janssonin ensimmäinen muumisarjakuva Ny Tid -lehdessä 1947–48, Tigertext Ab/Ny Tid, 2007.
Wikipedia: Tove Jansson
Wikipedia: Muumipeikko ja pyrstötähti

* Kvaakissa on keskustelu Muumi-sarjakuvista
* Keskustele sadan vuoden sarjakuvista
Vuosilta 1917-1966 valitut sarjakuvat listattuna.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali