Arvostelut | Teksti: S. Santikko | Julkaistu: 24.01.2017 klo 19:00:00 | Luettu: 592 kertaa

Teräsmiehen mentaalitapaukset

PSI-sota alkaa Metropoliksessa. Teräsmiehen on pakko keksiä, kuinka voitetaan vihollinen muutenkin kuin fyysisellä voimalla. Mielivaltaisia vihollisia ovat Hector Hammond ja H.I.V.E.-organisaatio, jota johtaa Kuningatar. Mutta onko kulissien takana lisää vihollisia vuosien takaa?


Teräsmies 4 - PSI-sota
(RW Kustannus 2017, alk. Superman 18–24, Superman Annual 2, Action Comics 24)
Teksti: Scott Lobdell ja Mike Johnson
Taide: mm. Kenneth Rocafort, Aaron Kuder ja Eddy Barrows
216 ss., 168 x 256 mm
Kovakantinen, 4-v.
ISBN 978-88-93513-07-4
31,50 €


Teräsmiehen englanninkielinen nimi, Superman, on suoraan suomennettuna Yli-ihminen. Teräsmiehen luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat Yhdysvaltoihin muuttaneiden juutalaisten immigranttien lapsia. On syytä uskoa, että he tarkoituksella loivat oman yli-ihmisensä natsien yli-ihmiskäsitteen vastakohdaksi, sankariksi, joka on ihmisten puolella sortajia ja rikollisia vastaan.

Teräsmiehen voimat ilmensivät tätä supersankaruuden käsitettä. Niinpä ilmeisten lentokyvyn (myös avaruudessa) ja käsittämättömän voimakkuuden lisäksi hänen ominaisuuksiinsa kuuluvat näköaistin lähes yliluonnolliset kyvykkyydet niin makro- kuin mikrotasolla. Hän myös kuulee kaikki taajuudet pitkien etäisyyksien päästä. Mies käy keltaisella aurinkoenergialla, joka mahdollistaa kaikki nämä voimat; solutasolla energia varastoituu kuin pieniin pattereihin. Alyllisellä tasolla Teräsmies on myös ylivertainen, kielet hän oppii tuosta vain, muisti on eideettinen ja Yksinäisyyden linnakkeessa hän rakentelee monimutkaisia laitteita.

Voimatasot ovat hahmohistorian aikana vaihdelleet, joskus on liikuteltu planeettoja, joskus taasen vain loikittu pilvenpiirtäjien yli. Jotta tarinoihin saataisiin edes jonkinlaista vaaran tuntua, Teräsmiehellä täytyy olla myös heikkouksia. Tunnetuin niistä on varmasti kryptoniitti, joka paitsi vie voimat, saattaa jopa tappaa Teräsmiehen, ja joka erivärisenä vaikuttaa eri tavoin, joskus koomisestikin: punavihreä kryptoniitti kasvatti Teräsmiehelle kolmannen silmän, takaraivoon. Lyijyn läpi Teräsmiehen röntgenkatse ei toimi. Ja punaisen auringon alla hän menettää voimansa, kuten myös pitkään kestävässä pimeydessä (kun solupatterit hiljalleen hiipuvat). Taikuus on sekin yksi keino päästä niskan päälle, tai sitten voi käyttää psionisia taitoja, mieleen tai mielellä vaikuttamista. Teräsmies-kokoomien neljäs osa, PSI-sodat, nostaa esiin juuri tämän uhan.



© DC Comics

Teräsmiehellä on itselläänkin ollut joissakin aikaisemmissa inkarnaatioissaan mielellä vaikuttamisen voimia ja hän on saanut siihen jopa koulutusta Marsilaiselta Metsästäjältä (Martian Manhunter). Nykyinen versio ei sellaisia taida, vaikka aivopotentiaalia löytyykin, eikä hän myöskään ole ylivertaisen älykäs vaan pyrkii ratkaisemaan konfliktit suorasukaisella voimankäytöllä.

Teräsmies tuntuu osittain edelleen Teräspojalta, joka opettelee supersankarina olemista. Clark Kent -persoonalle on onneksi annettu enemmän tilaa ja hahmonrakennus alkaa siviiliminän osalta olla kohdallaan. Tarinankuljetuksessa häiritsee se pakollinen, suorastaan pakotettu kuvio, että jokaisessa lehdessä pitää olla taistelu, on kyse sitten väärinkäsityksestä tai "päivän konnasta".

Konflikteista ja kauheista katastrofeista juostaan aina seuraavaan niin kovaa tahtia, että loppuratkaisu tuntuu liian äkkinäiseltä ja vaillinaiselta. Ne rehvakkaasti näyttämölle astuvat konnatkin (OLEN PSYKOPIRAATTI!) vain häipyvät kahinan päätteeksi jonnekin lymypaikkaansa, kunnes heidän päivänsä taas koittaa. Sitten Teräsmies tempaistaan lähes kirjaimellisti noin vain uuteen seikkailuun, ilman että lukija saa henkeä vedettyä. Viihdyttävää supersankarilukemista tämä toki on ja kekseliäät juonenkäänteet pitävät tarinan vetävänä ja helppolukuisena. Grant Morrisonin All-Star Supermanin tasolle ei tosin ole helppo päästä...

Taide ja väritys on tarinan tasolla, sujuvaa joskin anonyymia, ja vuoroa eri lehdissä vaihtavat artistit suoriutuvat tehtävästään kunnialla. Kenneth Rocafortin synkkäkulmainen Teräsmies erottuu muista selkeimmin edukseen. Koneladonta on monotonista mutta kelvollista. Antti Koivumäki suomentaa tottuneesti ja selviää hyvin alkuperäisen tekstin kommervenkeistä.

Yksi Teräsmiehen superkyvyistä on sopeutua ja muuntua aikansa mukaiseksi.


Keskustele Kvaakissa Teräsmiehestä ja RW Kustannuksen julkaisuista.

Ks. myös TERÄSMIES 3 – Raivoisa maailmanloppu ja TERÄSMIES 2 – Salaisuuksia ja valheita.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali