Kolumnit | Teksti: Jarkko Sikiö | Julkaistu: 20.12.2015 klo 22:00:00 | Luettu: 3857 kertaa

Doctor Solar – kolmesti kielletty

Kvaak esittelee elävän reliikin, kuriositeetin 60-luvulta. Tämä tohtori ei pössyttele edes piipputupakkaa!



Kuusikymmentäluvun kummajainen, Doctor Solar – Man Of The Atom (1962–1969), oli aikaansa sopeutumaton väliinputoaja. Edes trendikäs yhdistelmä, atomiaika ja supersankarit, eivät sitä pelastaneet.

Radioaktiivisen jätteen tavoin Solar ei maatunut. Sankari koki uuden tulemisen 90-luvulla, ja se kaivettiin maasta vielä aivan vastikään.

Säteilevä sankari


Kustannusjätin, Western Publishing, hallussa oli leijonanosuus Yhdysvaltojen sarjakuvamarkkinoista. Sen nimi oli kuitenkin lukijoiden vähän tuntema. Mediatalon sarjakuvat oli vuoteen 1962 saakka julkaissut ja jakanut lehtihyllyille Dell Comics. Gold Key Comics syntyi tämän yhteistyön päätyttyä; kun Western Publishing alkoi julkaista sarjansa itsenäisesti.

Doctor Solar ei ollut lisenssihahmo, toisin kuin valtaosa kustantajansa sarjoista, vaan talon omaa tuotantoa. Tuottelias käsikirjoittaja Paul S. Newman ideoi sankarin toimittaja Matt Murphyn ohjauksessa.



Sarjakuvasankarit olivat perinteisesti olleet korkeasti koulutettuja, ammatiltaan upseereja ja yksityisetsiviä eli, lyhyesti, oikeiston edustajia. Fysiikan tohtori Solar syntyi, kun mccarthyismi oli jo hyvän aikaa hiipunut, mutta ennen valtiovallan kyseenalaistanutta hippikulttuuria tai vasemmistosankareita.

Yhdysvallat oli panostanut voimakkaasti koulutukseen lyödäkseen Neuvostoliiton tieteen kentällä 50-luvulla. Tohtorin titteli antoi kantajalleen saman painoarvon kuin kapteenin arvonimi toisen maailmansodan sankareille. Sen sijaan 60-luvulla ammattinimike jo kalskahti vanhahtavalta, mennyttä arvomaailmaa edustavalta.

Kuvittaja Bob Fujitani hahmotteli sankarin visuaalisen puolen. Fujitani oli puoliksi japanilainen, ja tahtoessaan ulkoasussa voi nähdä vaikutteita japanilaisesta lelusuunnittelusta.

Kansitaiteen myötä Fujitanin suunnittelema, punainen kokovartalopuku visiireineen oli tuttu lukijoille ensimmäisestä numerosta lähtien. Sisäsivuilla sankari verhoutui tähän asukokonaisuuteen vasta viidennessä numerossa.

Sarjan visuaaliset juuret, asua lukuun ottamatta, olivat Rip Kirbyn tapaisissa sanomalehtien klassikoissa. Fujitanin kuvituksesta johtuen alkunumeroja on vaikea täysin mieltää kuuluvan supersankarigenreen.

Sattumoisin vuonna 1962 syntyi myös toinen säteilyonnettomuuden muuttama tohtori, eli Marvel-sankari Hulk. Ikään kuin hahmojen välillä ei olisi riittävästi yhteneväisyyksiä, Solar muuttui vihreäksi säteilyn vaikutuksesta! (Lue myös Kvaakin Hulk-esittely.)

Tarzanin uussuosio – niin ikään Western Publishing -julkaisu – yhdistettynä Marvel-supersankarien nousuun eivät jättäneet Solarille menestyksen kultaista avainta. Tilan kustantaja raivasi lehtihyllyille aggressiivisen hinnoittelun ja näyttävän kansitaiteen yhdistelmin.

Vapise, Jack Kirby
Vapise, Jack Kirby
Ei pelkkä markkinointi julkaisua pitkälle kannatellut. Fujitania seuranneet kuvittajat olivat toinen toistaan kurjempia. Tässä suhteessa Solariin kiteytyi toimituskunnan kyvyttömyys. Tarzanin ja Korakin seikkailuja kuvitti arvostettu Russ Manning. Kilpailijoiden riveissä vaikuttivat puolestaan Steve Ditkon ja Jack Kirbyn kaltaiset sarjakuvailmaisua uudistaneet taiteilijat.

Western Publishing menetti nopeasti markkinaosuuttaan. Kilpailijat painostivat mediatalon ulos lehtihyllyiltä kaapaten yritykselle tärkeitä lisenssisarjoja. Kun Western Publishing menetti Burroughs-lisenssin 70-luvun alussa, se vetäytyi sarjakuvien kustantamisesta. Kustantajaansa edeltäen fysiikan tohtori katosi ennen vuosikymmenen loppua.

Solar esiintyi enää satunnaisena sivuhahmona palatakseen hetkeksi ala-arvoisena Whitman-julkaisuna (numerot 28–31, 1981–1982). Säteilevä atomiajan messias oli kuitenkin ehtinyt tehdä pysyvän vaikutuksen erääseen nuorukaiseen. Hän oli Jim Shooter.

Atomin jumala


Jim Shooter loi menestyksekkään ja kiistellyn uran sarjakuvan parissa. Hän oli niin ikään primus motor Valiant Comics -kustantajan alkuvaiheissa, 90-luvun taitteessa. Oli juuri Shooterin idea lisensoida vanhat Gold Key -hahmot uuden Valiant-universumin peruskiviksi.

Valiant-kaikkeus oli yliluonnollisista elementeistä huolimatta ateistinen, tieteellisen maailmankuvan hallitsema. Solar oli sen jumala, joka hindujen kolmioppia noudattaen tuhoaa maailmankaikkeuden tiedemiehenä (Shiva), luo sen uudelleen (Brahma), ja pyrkii sitten ylläpitämään elämää (Vishnu).



Valiantin Solar – Man of The Atom -sarjan ensimmäiset kymmenen numeroa lukeutuvat genrensä sisällä aikakautensa hienoimpiin tarinakokonaisuuksiin. Kukin numeroista sisälsi pääsarjan lisäksi myös Barry Windsor-Smithin kuvittaman kakkossarjan. Tämä osuus kulkee pääsarjan kanssa rinnakkain, ja ajoittain myös risteää sen kanssa.

Tänään edellä mainitusta taidonnäytteestä ei voi enää nauttia. Gold Key -sankarien osuutta Valiant-historiasta ei ole saatavilla sen enempää sähköisenä kuin uusintapainosten muodossa. Syynä on kustantajan traaginen kohtalo.

Valiantin rakettimaisen suosion myötä Solar oli noussut taivaisiin, josta se nyt kustantajansa kanssa putosi. Solar siirtyi yrityskauppojen myötä Acclaim Comics -hahmoksi. Acclaim puolestaan ajautui konkurssiin. Solar, muiden Gold Key -hahmojen tavoin, palautui alkuperäiselle omistajalleen. Toistamiseen julkaisuhistoriansa aikana hahmo joutui markkinamyllerryksessä poljetuksi.

Jälleensyntymän ihme


Solar kellui limbon kaltaisessa julkaisutyhjiössä, kunnes Dark Horse sai oikeuden julkaista 60-luvun tarinat sekä tuottaa uusia seikkailuja. Valiant-universumin jälleenrakentamista tavoitellut tulokas, Valiant Entertainment, sai puolestaan ryhtyä toimeen ilman Gold Key -lisenssejä. Siten myös ComiXologyn tarjonnassa on ammottava aukko. Solarin lisäksi sen Valiant Comics -kategoriasta puuttuvat Magnus – Robot Fighter ja Turok – Dinosaur Hunter -julkaisut.

Gold Key -hahmoista juuri Solar oli kiinteästi sidoksissa 90-lukuun. Valiant-maailmankaikkeus oli antanut sille uuden merkityksen, jumaluuden. Näin voi sanoa myös Jim Shooterista, jonka Dark Horse palkkasi käsikirjoittamaan uusia seikkailuja (Doctor Solar – Man of The Atom, 2010–2011, 8 osaa).

Julkaisun kakkossarjassa Shooter esitti jälleen uuden tulkinnan hahmon alkuperästä. Näin Solarista oli viimein tullut todellinen supersankari. Supersankarin syntytarina on sen mytologian merkitsevin osa, ja sitä vahvistetaan toistamalla sukupolvesta toiseen.



Toistaiseksi viimeiset Solarin seikkailut julkaisi Dynamite Entertainment. Frank J. Barbiere loi viihdyttävän scifi-seikkailun (Solar – Man of The Atom, 2014–2015, 12 osaa). Hän poimi Shooteria rohkeammin elementtejä suoraan 90-luvulta. Samalla hän karsi vanhaa korvaten poisjätettyä uusilla ideoilla.

Barbieren tärkein uudistus oli päätös sivuuttaa 60-luvulta peritynyt romanttinen suhde. Sen sijaan keskiöön hän asetti isä-tytär-suhteen. Solar saattaa olla elämän antaja, mutta hänen tyttärensä on Barbieren fiktiivisen kaikkeuden jumalatar.

Kun Acclaim Comics oli jo lähellä konkurssia, se omisti Solarin viimeisen numeron sarjakuvamuotoiselle muistokirjoitukselle (Solar 60, 1996). Tällä kertaa viimeinen numero ei merkitse hautakirjoitusta, vaan hahmon uudistumista, jälleensyntymää.


Keskustele Solarista ja muista Gold Key -sankareista Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali