Arvostelut | Teksti: S. Santikko | Julkaistu: 28.03.2011 klo 18:00:00 | Luettu: 3869 kertaa

Vapaustaistelija Robin Hood

Robin Hood ratsastaa jälleen! Sherwoodin sankari on palannut Suomen sarjakuvakentälle komealla erikoisnumerolla, joka sisältää neljä seikkailua.

Uusi sarjakuvakirja sisältää neljä brittiläisestä Thriller Picture Library -lehdestä valittua tarinaa. Robin Hood -lehti ilmestyi Suomessa 1957–1971.

Robin Hood - Sherwoodin metsäsissi
(Egmont Kustannus Oy Ab 2011)
Pulp-sarja
9,95 €
Suomennos: Mauri "Moog" Konttinen
Nidottu, pehmeäkantinen, 256 s.

ISBN 978-952-233-375-9
KL 85.32

Robin Hood vapaustaistelija; TPL #114: Robin Hood - Fighter for Freedom (Reg Bunn), Feb 56
Urhea Robin Hood; TPL #74: Bold Robin Hood (Patrick Nicolle), Nov 54
Robin Hood ratsastaa jälleen; TPL #80: Robin Hood Rides Again (Patrick Nicolle), Feb 55
Robin Hood ja lainsuojaton alokas; TPL #202: Robin Hood and the Outlaw Recruit (Reg Bunn), Dec 57
Kansi, TPL #299 (Enrico de Seta)

Robin Hood on enemmän ideaali kuin ihminen. Briteille hän on kansallisen hengen kiteymä, joka tämänkin julkaisun sarjakuvissa on lähes propagandistinen väline takoa nuoriin lukijoihin isänmaallista hurmahenkeä. Thriller Picture Libraryn muissakin sankareissa näkyi sama henkinen sukulaisuus; Battler Britton, Dogfight Dixon, Spy 13, Dick Daring, John Steel ja Jet-Ace Logan ovat kaikki samanlaisia hurjapäisiä veijareita, joissa virtaa yhä Sherwoodin iloisten veikkojen verenperintö, tekevät he sitten sankaritekojaan menneisyydessä, tulevaisuudessa tai ikuisesti jatkuvissa sodissaan.

* * *

Sitä moraalista ongelmaa, että Robin Hood on metsän kätköissä piilotteleva rosvo, peitellään ja sovitellaan parissakin kirjan tarinassa asettamalla Robin vastakkain muiden rosvojen kanssa. "Oikeat" rosvot saavat tuta, että Robin on sittenkin oikeuden puolella; olosuhteet ovat vain pakottaneet hänet toimimaan laittomalla tavalla. Tyrannit ovat vallassa ja oikeuden miekkaa, tai siis jousta, pitää käyttää hyvän asian puolesta. Saksit ovat hyviä ja normannit pahoja.

Tarinassa Urhea Robin on mukana myös toinen saksilainen urho, Ivanhoe. Toimitus

Taide: Patric Nicolle
Taide: Patric Nicolle
onkin selvästi valinnut kirjaan mukaan tavallista laaja-alaisemmin Robinin syntyhistoriaa ja olemusta valottavia seikkailuja. Suomentaja Moog Konttinen on asiantuntevasti ja sujuvasti kääntänyt paljon tekstiä sisältävät puhekuplat.

Toinen selvästi ongelmallinen seikka on Robinin uhma esivaltaa kohtaan. Nottinghamin sheriffi onkin jätetty näistä seikkailuista pois ja pääkonnaksi on nostettu Guy Gisborne. Prinssi Juhana on häilyvämpi hahmo, sillä onhan hän sentään valtakunnan hallitsija. Aloitustarinassa Vapaustaistelija Juhana jopa suojelee saksiruhtinas Beowulfia, joka on pelastanut prinssin hengen. Ja vaikka Robin kurmoottaa kovalla kädellä vihollisiaan, ei hän sentään koskaan ala vallankumoukselliseksi tai kyseenalaista kruunun asemaa. Konfliktit ratkaistaan aina Robinin eduksi mutta Robin ei silti koskaan saa lopullista voittoa.

* * *

Britanniassa TPL-lehtisarjaa julkaistiin vuodesta 1951 (aluksi nimellä Thriller Comics) vuoteen 1963 asti 450 numeron verran. Suomessa Robin Hood -lehti oli menestys, ja se ilmestyi 1957–1971. Menestystä avitti Robin Hood -televisiosarja (The Adventures of Robin Hood), joka oli hyvin suosittu Britanniassa ja jota esitettiin myös suomessa (Tesvisiossa).

Televisio, elokuvat ja kirjat ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että Robin Hood on meillä paljon tunnetumpi sankarihahmo kuin omat vastaavamme. Suomessakin on toki ollut omat kansanperinteestä ammentavat sarjakuvasankarinsa. Tunnetuin ja suosituin oli varmasti Antti Puuhaara, jota julkaistiin niin lehdissä (Yhteishyvä, 1938–1954) kuin kirjoina. Sotaisempi kotimainen sankar'hahmo oli Tapani Löfving (Kansan Kuvalehti, 1952), joka Ison Vihan aikaisena metsäsissinä muistutti Robin Hoodia hyvinkin paljon. Heimosotien ajoista on niistäkin tehty sarjakuvia; Jouko, nuori hämäläispäällikkö heilutti kirvestä Suomen Kuvalehdessä vuonna 1953. No, heidät on unohdettu, mutta Robin Hoodia ei.

* * *

Sherwoodin metsäsissi -kirjassa on mukana kahden taiteilijan töitä (ks. tiedot yllä) 1950-luvulta. Reg Bunnin piirrostyyli oli hyvin klassisen oloista; kuvasommittelu oli hallussa ja taidokas viivavarjostus toi kuviin sopivasti vanhahtavan tunnelman. Bunn oli TPL-

Taide: Reg Bunn
Taide: Reg Bunn
lehden "se hyvä Robin Hood -piirtäjä", joka sai yhdenmukaisuuden nimissä piirtää muidenkin taiteilijoiden töihin Robinin kasvot.

Patrick Nicollen tyyli ei ollut aivan yhtä hienostunutta kuin Bunnilla, mutta hän osasi tuoda hahmoihin modernimpaa ilmeikkyyttä ja persoonallisuutta, jota Bunnilla ei samassa määrin ollut. Kummastakin taiteilijasta pitää puhua menneessä aikamuodossa, koska tuoni on heidät jo vienyt.

Onneksi saamme yhä nauttia Bunnin ja Nicollen vanhan koulukunnan sarjakuvataiteesta erinomaisen viihdyttävässä Pulp-sarjassa, joka tuo lehtihyllyihin niin uutta kuin vanhaa käyttösarjakuvaa. Kiitos siitä!


Keskustele Kvaakissa Robin Hoodista ja Egmontin Pulp-sarjakuvakirjoista.

Ks. myös Sherwoodista suomeksi.

Linkkejä: Patrick Nicolle ja Reg Bunn (Lambiek)

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali