Kolumnit | Teksti: Timo Ronkainen | Julkaistu: 21.03.2011 klo 19:17:41 | Luettu: 4443 kertaa

Hergén museossa

© Moulinsart
© Moulinsart
Belgian tunnetuimmalle sarjakuvataiteilijalle Hergélle alias Georges Prosper Remille (1907 - 1983) on pystytetty varsin hulppea museo. Arkkitehti Christian de Portzamparcin suunnittelema rakennus on melko vaikuttava näky myös arkkitehtonisessa mielessä. Sen kahdeksaan kookkaaseen saliin ja kolmeen kerrokseen on saatu mahtumaan runsaasti tutkittavaa Tintin ystäville. Lisäksi yhdessä on vielä vaihtuva näyttely.

Museo on Brysselin lähellä, Louvain-la-Neuven kaupungissa, noin puolen tunnin junamatkan päässä Brysselin Gare du Nordilta. Louvain-la-Neuve on siitä kiintoisa "kylä" että sen rakentaminen käynnistettiin 1960-70-luvun vaihteessa Louvainin ranskankielisen yliopiston ympärille. Siellä on kaikki rakennuskanta varsin uutta ja modernia. Keskustassa on pelkkiä avaria ja hiljaisia kävelykatuja, kun autoliikenne on ohjattu maan alle.

Itse museonkin kohdalla on toimittu niin, että autojen pysäköintialueet ovat huomaamattomasti sen alla. Rakennus on sijoitettu siten, että se on puoliksi maaseutumaisella alueella, joka muistuttaa mukavasti Moulinsartin ympäristöä. Paikallisjunamatkan varrella olikin muutama asema, jotka toivat mieleen sen kuvitteellisen Moulinsartin aseman, jolle Tintti saapuu junalla Seitsemän kristallipallon alussa. Rixensart vaikka jo nimensäkin puolesta. Brabantissa, lähellä sekin, on vieläpä pieni Sart-Moulinin kylä.

Julkisivu ©Timo Ronkainen
Julkisivu ©Timo Ronkainen
Viistoja ja selkeitä pintoja korostaviin 3600 neliömetrin tiloihin saavutaan pitkää puista kävelysiltaa pitkin. Kokonaisuutta häiritsi hieman sillan alle parhaillaan rakenteilla oleva leveä ajotie. Näyttelyille tilaa on parituhatta neliötä. Museossa on tietenkin myös kauppa josta saa kirjoja monilla kielillä, julisteita, pelejä ja tilpehööriä. Erittäin kalliita Tintti-pystejä, joista osa oli vielä aika rumia. Ravintola Le Petit Vingtième ei ole ihan halpa.

Vaikka Hergé-museo ei olekaan yhtä keskeisellä paikalla kuin Belgian sarjakuvakeskus CBBD, houkuttelee se silti noin 200 000 kävijää vuosittain. Se avattiin kesäkuussa 2009 pienen kohun saattelemana, sillä lehdistö ei saanut kuvata lainkaan näyttelytiloissa ja se on edelleenkin kiellettyä. Se on harmillista, sillä sarjakuvapiirtäjä Joost Swarten ja Winston Sprietin suunnittelemat esillepanoratkaisut ovat paikoin varsin hauskoja.

Erikoisinta museohankkeessa on se, että se käynnistettiin jo Hergén eläessä, eikä Brysselin kaupunki, jossa Hergé syntyi, missään vaiheessa pystynyt osoittamaan sille sopivaa paikkaa tai tilaa. Vasta 2001 onnistuttiin saamaan tontti Louvain-la-Neuven yliopistokaupungista.

Sisäaulaa ©Timo Ronkainen
Sisäaulaa ©Timo Ronkainen

On varsin onnekasta että yli 80% Hergén tuotannosta on tallella alkuperäissivuina. Esillä on runsain mitoin sarjakuvaoriginaaleja ja luonnoksia, Hergén eri aikoina tekemiä mainoksia, julisteita, kirjankansia ja kuvituksia. Hergén piirustuspöytäkin on näytillä kaikkine tykötarpeineen. Mielenkiintoista olisi ollut nähdä Hergén tekemiä abstrakteja maalauksia, niitä ei ollut esillä lainkaan.

Näyttely alkaa kolmannesta kerroksesta ja jokaisessa salissa on oma teemansa, salista toiseen kuljetaan valoisan lasikäytävän kautta, vaikutelma on kiehtova. Pienessä elokuvateatterihuoneessa voi lepuuttaa jalkojaan seuraten lyhytdokumenttia Hergéstä. Museosta löytyy myös lapsia kiinnostavia interaktiivisia kohteita.

Sarjakuvantekijää kiinnostavat originaalit. On mielenkiintoista tutkia muiden töitä ja työtapoja. Varsinkin Hergén kaltaisen mestarin. Esillä olleista jäi mieleen etenkin kookas ruutu Tintti kuun kamaralla -albumista (s.21), jossa punaruutuinen raketti on aloittanut laskeutumisen kuun pinnalle. Alkuperäissivusta näkee, kuinka raketti oli alkuaan piirretty huomattavasti kookkaammaksi. Se peitti kuun pinta-alasta ison osan. Alkuperäisen raketin ääriviivat oli peitetty huolellisesti korjauslakalla ja tilalle oli piirretty huomattavasti pienempi raketti. Näin kuun kylmä, jylhä mahtavuus ja matkalaisten pienuus avaruuden keskellä tulee paremmin esille.

Sisäaulaa ©Timo Ronkainen
Sisäaulaa ©Timo Ronkainen

Tintti-albumeista julkaistiin joistakin vuosien varrella useita versioita. 1930-luvulla valmistuneista mustavalkoisista seikkailuista, joissa oli kolmen kuvarivin sivuja reilusti yli sadan, muokattiin 1940-luvun aikana värillisiä 62-sivuisia albumeita. Muutamat tarinoista piirrettiin kokonaan uudestaan, toisista muokattiin uuden formaatin mukaiset albumit leikkaa ja liimaa -menetelmällä - ja uutta oli piirretty vain jos kuva-alaa oli jouduttu leventämään. Esillä oli sivuja Faaraon sikarit -albumista, joissa oli aloitettu tämänkaltainen montteeraus, mutta sitä ei oltu viety loppuun. Sen uudistettu väriversio - kokonaan uudelleen piirrettynä ilmestyi vasta 1955.

Koskapa museo on Hergén perillisten ja Fondation Hergén rahoittama ja rakennuttama, ei näyttelyn osioissa missään käsitellä Hergén uran kontroversiaalisia vaiheita kovin tarkasti. Avajaisisten aikana kuvaamiskiellosta närkästyneet toimittajat kritisoivat ettei Hergén väitettyjä natsisympatioita tai rasismia uskallettu tuoda esille - nämä nostetaan tasaisin väliajoin tapetille, vaikka ne on yhtä usein todistettu vääriksi.

Hergellä on ykkösasema myös CBBD:ssä. Valok. Timo Ronkainen, esitteen valok. Daniel Fouss.
Hergellä on ykkösasema myös CBBD:ssä. Valok. Timo Ronkainen, esitteen valok. Daniel Fouss.
Jos tämä museo ei vielä Tintti-entusiastille riitä, löytyy CBBD:stä Brysselin keskustassa Hergélle omistettu laaja osasto. Siellä Rue des Sablesilla kannattaa myös käydä.

Herge-museo
Rue de Labrador 26
1348 Louvain-la-Neuve
Belgia

Avoinna ti-pe 10:30 - 17:30
la-su 10:00 - 18:00
www.museeherge.com

Museon paksu katalogi myös englanniksi 39.90 €
Pieni museon esittelykirjanen 8.95 € engl.

Tintistä ja Hergéstä kiinnostuneille suositellaan Michael Farrin kirjaa:
Tintti - tarinoiden todelliset taustat

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali