Arvostelut | Teksti: Tero Mielonen | Julkaistu: 15.12.2010 klo 20:29:10 | Luettu: 4265 kertaa

Veteen piirretty viiva

Logicomix kertoo kuinka 1900-luvun alussa joukko miehiä yritti luoda matematiikalle kestävän perustan ja löytää pohjimmaisen totuuden. Tarinan keskushenkilönä ja kertojana toimii loogikko, filosofi ja pasifisti Bertrand Russell. Itse asiassa kertomus etenee kahdella aikatasolla; Russell käy läpi omaa elämäänsä toisen maailmansodan kynnyksellä ja tekijät keskustelevat teoksen etenemisestä nykyajassa. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta lopputulos on kuitenkin selkeä ja toimiva.

Logicomix. Nerouden ja hulluuden rajalla

Englanninkielinen alkuteos: Logicomix: An Epic Search for Truth
Idea ja tarina: Apostolos Doksiadis, Khristos H. Papadimitriou,
Käsikirjoitus: Apostolos Doksiadis
Hahmonluonti ja piirustus: Alekos Papadatos
Värit: Anne di Donna
Tekstaus: Dimitris Karatzaferis, Theodoris Paraskevas, Samppa Ranta
Kuvatoimittaja ja kirjasin: Anne Bardy
Suomenkielinen laitos: Tua Korhonen
Kansi: Timo Numminen
Kustantaja: Avain, BTJ Finland Oy, Helsinki
Painopaikka: Balto Print, Liettua 2010
ISBN 978-951-692-786-5
347 s., nelivärinen.


1800-luvun lopulla filosofit yrittävät luoda perustaa tieteelliselle tiedolle johtamalla matematiikan muodollisesta logiikasta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Bertrand Russell yritti jatkaa tätä työtä, kunnes törmäsi paradokseihin, jotka lopulta romuttivat koko suurhankkeen. Russell tunsi epäonnistuneensa, mutta itse asiassa hänen työnsä loi pohjan 1900-luvun suurimmille mullistuksille: tietokoneille ja tekoälylle. Logicomixin kertomus on oiva osoitus siitä, että perimmäisten kysymysten pohtimisen seurauksena voi syntyä jotain täysin odottamatonta ja maailmaa mullistavaa.

Logicomix esittelee ohimennen modernin filosofian suuruuksia George Boolesta Ludwig Wittgensteiniin ja käy läpi heidän tärkeimmät oivalluksensa. Vaikka sarjakuvan tarkoitus on vain kertoa mielenkiintoinen tarina, niin siinä samalla saattaa oppia jotain kuuluisien filosofien ajatuksista.

Bertrand Russellin elämäntarinaa on mielenkiintoista verrata Kiki-sarjakuvassa esitettyihin ihmiskohtaloihin. Molemmat teokset sijoittuvat 1900-luvun alun Eurooppaan, mutta maailmat ovat hyvin erilaiset. Siitä huolimatta molempien tarinoiden henkilöillä on paljon yhteistä. On oikeastaan melko huvittavaa, että nämä suuret ajattelijat, jotka omistivat elämänsä totuuden etsimiselle ja kutsuivat itseään loogikoiksi, pystyivät hallitsemaan omaa siviilielämäänsä yhtä huonosti kuin boheemit taiteilijat. Logicomixin perusteella Russell myös vieraili dadaistien näyttelyssä ja matemaatikot ajautuivat samanlaiseen käsirysyyn kuin dadaistit Kikin sivuilla. Pohjimmiltaan tiedemiehet ja taiteilijat vaikuttavat siis olevan ihan yhtä eksyksissä ihmissuhteissa kuin kaikki muutkin. Parisuhdevaikeuksien lisäksi myös mielenterveysongelmat olivat näille tutkijoille turhankin tuttuja. Tämäkin teos siis tukee vanhaa sanontaa, että nerouden ja hulluuden raja on vain veteen piirretty viiva.

Kirjoittajilla ei ole aiempaa kokemusta sarjakuvien teosta, joten on oikeastaan yllättävää, että Logicomix on niin sujuvaa luettavaa. Varmaan suurin kiitos siitä kuuluu kuvittaja Papadatokselle, jolla on pitkä historia animaation ja sarjakuvien parissa. Papadatos on myös onnistunut tekemään hahmoista ilmeikkäitä ja persoonallisia. Vaikka hahmot vanhenevat tarinan edetessä, heidät on kuitenkin helppo tunnistaa. Myös di Donna on tehnyt kiitettävää työtä värien kanssa eikä suomennoksestaan löydy moitittavaa. Sarjakuvan ulkoasu on saatu näyttämään houkuttelevalta, joten haastavasta aiheesta huolimatta tähän on helppo tarttua.

Teos hyödyntää erinomaisesti sarjakuvan vahvuuksia. Kuvien avustamana on helpompi tutustua näin hankalaan aiheeseen. Voin myöntää, että jos minun olisi pitänyt lukea sama tarina pelkkänä tekstinä, niin se olisi saattanut jäädä kesken. Jotkut filosofien keskusteluista ovat niin korkealentoisia, että ilman kuvituksen tuomaa tukea olisin varmaan pudonnut vieläkin pahemmin kärryiltä. Kirja sisältää hyvin syvällisiä ajatuksia, joten niissä riittää pohdiskeltavaa pitkäksi aikaa. Tämä myös takaa, että teos kestää monta lukukertaa.

Kirjan lopussa olevat filosofien elämänkerrat ja selitysosio ovat tervetullut lisä, sillä aksioomat, epätäydellisyysteoreemat ja esimerkiksi Gottlob Frege eivät todennäköisesti sano yhtään mitään tavan ihmisille tai edes jonkin verran kouluja käyneelle.

Teoksessa on kuitenkin yksi hieman häiritsevä seikka; tosiasioista poikkeaminen. Ainahan historialliset teokset ja elämänkerrat sisältävät jonkin verran fiktiota, mutta tietoinen aikajärjestyksen muuttaminen tai täysin keksityt tapaamiset vain tuntuvat kyseenalaisilta. Ehkä niiden ansiosta tarina on vetävämpi, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että teoksen uskottavuus kärsii. Useimmiten totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää. Onneksi tässä teoksessa lopun info-osuus kertoo miten asiat "oikeasti" menivät.

Kokonaisuutena Logicomix on erittäin onnistunut. Tämä kelpaisi hyvin joululahjaksi kaikille sinisiä ajatuksia hautoville tai muuten vain matematiikasta tai filosofiasta kiinnostuneille. Ehdottomasti kuluneen vuoden parhaita sarjakuvia.

Keskustele Logicomixista Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali