Kolumnit | Teksti: Timo Ronkainen | Julkaistu: 12.01.2010 klo 22:00:36 | Luettu: 6821 kertaa

Kirjallinen Aku Ankan taskukirja 8: Aku ja Amerikan keisari

Kansi: Giovan Battista Carpi
Kansi: Giovan Battista Carpi
Vanhoissa Aku Ankan taskukirjoissa tutut hahmot, Aku, Mikki ja kumppanit seikkailivat oudoissa tarinoissa, usein historiallisissa puitteissa, tai muuten vain täysin surrealistisissa ja omituisissa ympyröissä. Se hämmästytti, kummastutti pientä lukijaa.

Hahmot tuntuivat olevan kuin poissa tolaltaan, erillään normaaleista ympyröistään ja irti tavanomaisesta kontekstistaan. Tämä hämmensi nuorta lukijaa, osin myös kiehtoi, vaikka syytä omituisiin tarinan käänteisiin polvenkorkuinen taskarin tavaaja aina ei osannutkaan sanoa.

Joidenkin tarinoiden kohdalla oli nuoremmallekin selvää, että ne olivat vanhojen kirjaklassikoiden mukaelmia. Otetaan esille Aku Ankan taskukirjan numero 8 – Aku ja Amerikan keisari. Se on täynnä veikeitä kirjaklassikkoparodioita.

Ei epäilystäkään, että Aku de Ankkarac on versio Edmond Rostandin Cyrano de Bergeracista. Ja vaikkei olisi moiseen ikinä tutustunutkaan, hoksaa sen kuitenkin siitä, että tarinan johdannossa niin kerrotaan. Itse sarjakuva nappaa alkuperäisnäytelmästä vain pienen kohtauksen.

Ankkarac, Gian Giocomo Dalmasso, Luciano Bottaro
Ankkarac, Gian Giocomo Dalmasso, Luciano Bottaro

Kirjan muiden tarinoiden kohdalla lukija on ohkaisemmalla pohjalla. Vanhemmissa, etenkin 1970-luvulla ilmestyneissä taskareissa oli paljonkin tällaisia klassikkotekstien mukaelmia ja parodioita. Teosvalikoima on huima: se yltää varhaiskeskiajan ritarirunoelmista ja Dantesta Goethen kautta H.G. Wellsiin ja Verneen. Joukkoon on mahtunut jopa sellaisia kirjallisuushistorian teoksia, joita ei missään muussa muodossa ole suomennettu.

Italialaisten piirtäjien ja kirjoittajien tekemät versiot saattavat poiketa alkuperäisistä melkoisestikin, joistakin vain asiantunteva aikuislukija voi tunnistaa originaaliteoksen. Joskus näyttää siltä, ettei suomentajakaan ole tunnistanut sarjakuvan pohjana olevaa teosta.

Il Professore

Tuottelias käsikirjoittaja Guido Martina (1906—1991) oli useimpien kirjallisten parodiamukaelmien takana. Hän olikin mitä sopivin mies tehtävään. Martina oli toiminut lukion opettajana ja hänellä oli akateemiset loppututkinnot kirjallisuudesta ja filosofiasta peräti kahdesta yliopistosta.

Guido Martina. Il Professore.
Guido Martina. Il Professore.

Hän jos kuka tunsi kirjallisuuden klassikot läpikotaisin. Martina omasi myös pidäkkeettömän mielikuvituksen ja oli kaikesta klassisesta koulutuksestaan huolimatta hyvin epäsovinnainen, suorastaan villi käsikirjoittaja. Tämä lähes ristiriitainen ote on näkyvissä läpi koko hänen tuotantonsa. Sen perusteella melkein uskaltaisi sanoa, ettei Martina suuremmalti välittänyt snobbailevasta sivistyksestä.

Säilän säihkettä ja kalsketta

Kirjan aloittaa pitkä, Martinan kirjoittama ja Romano Scarpan piirtämä Aku Suurisuu. Tarinassa vilahtelee Disneyn elokuvista tuttuja hahmoja. Koktaili tuntuu epäsopivalta. Elokuvasta Liisa Ihmemaassa on mukaan otettu Irvikissa (tässä käännöksessä Veijarikissa), Lumikki kääpiöineen on myös mukana, sekä Pinokkion kettu ja kissa.

Aku Suurisuu, Martina - Scarpa
Aku Suurisuu, Martina - Scarpa
Romanttisen kauneuden taiteen puolestapuhujan Théophile Gautierin (1811—1872) rönsyileväkieliseen romaaniin Capitain Fracasse perustuva sarjakuva ottaa mukaelmana aikamoisia vapauksia. Sakea soppa sekoittaa yhteen Gautierin kirjan kanssa Disneyn sarjakuvia, vanhoja satuja ja lastenkirjoja sekä Disneyn versioita niistä.

1700-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö on nuori ja komea Sigognacin paroni – Jukonjakin vapaaherra, kuten Aku Ankan Taskukirjan suomennos sanoo. Sukunsa viimeinen vesa asuu ränsistyneessä linnassaan. Esi-isien loisto on vaihtunut ylevään mutta dekadenttiin rappioon.

Epätoivon hetkellä hänen luokseen saapuvat – myrsky-yönä, kuinkas muuten – näyttelijäseurueen vaunut, muassaan kaunis Isabelle. Tämän lumoamana vapaaherra lähtee seurueen mukaan onneaan etsimään. Seurueessa hän näyttelee pelkurimaisen ja helposti kimmastuvan kapteeni Fracassen roolin.

Sarjakuvaversiossa näyttelijäseurueena toimii seitsemän kääpiötä ja kaunis Isabella on siten tietysti Lumikki. Aku sopii vallan hyvin Fracasseksi (Fracasse = murskata, fracas = ryske). Suomeksi alkuperäisteos on julkaistu ainoastaan nuorisolle lyhennettynä nimellä Kapteeni Kalske vuonna 1977.

Martinan version yhtenä innoittajana on varmasti ollut vuonna 1961 valmistunut ranskalais-italialainen elokuvaversio Le Capitaine Fracasse, pääosassaan Jean Marais. Se nähtiin Suomessa elokuvateattereissa vuonna 1962 nimellä Säihkyvät säilät. Martinan sarjakuva (Paperin Fracassa) on alkuaan vuodelta 1967.

Venetsiasta Jerusalemiin

Genovalaisten Venetsiaa, Osvaldo Pavesen ja Carpin mukaelma Venetsian leipuri.
Genovalaisten Venetsiaa, Osvaldo Pavesen ja Carpin mukaelma Venetsian leipuri.
Martinan ohella myös Osvaldo Pavese teki käsikirjoituksiaan vanhojen klassikoiden pohjalta. Aku ja Venetsian leipuri vuodelta 1964 on parodia Francesco dall' Ongaron (1808—1873) romaanista Il fornaretto di Venezia. Tämä sarjakuvaversio on tietääkseni teoksen ainoa suomennos. Pavesen vaikuttimena lie toiminut edellisenä vuonna ilmestynyt Duccio Tessarin elokuva samasta romaanista.

Ankkalinna on Disney-universumin pyhä kaupunki, ankkamaailman Jerusalem ja Roope Ankan rahasäiliö sen pyhä temppeli. Näin ainakin tuumaili Guido Martina kirjoittaessaan vuonna 1967 Vapautetun Ankkalinnan (Paperopoli liberata) Torquato Tasson (1544—1595) klassikkorunoelman Vapautettu Jerusalem (Gerusalemme liberata) pohjalta.

Renessanssin ehtoopuolella vastauskonpuhdistuksen ristiriitaisina aikoina valmistunut runoelma puhkuu uskonnollista paatosta ja intomieltä. Tasso kirjoitti teoksensa 1570-luvun alussa, todennäköisimmin 1575, jolloin turkkilaisten saraseenien uhka oli koko Välimeren yllä. Islaminuskoisia vastaan oli käyty voittoisa taistelu Lepantossa 1571 ja aikaa leimasi ensimmäisten ristiretkien (1100 -l.) hurmahenki. Pyhä kaupunki Jerusalem oli yhä "vääräuskoisten" hallussa ja sen vapauttaminen oli ristiretken pyhä tehtävä. Aiheena se oli todellisia historian vaiheita kuvatessaan sopiva renessanssieepokselle, mutta antoi kuitenkin mahdollisuuden romanttisille ja fantastisille käänteille.

Gerusalemme liberata kuvaa siis ensimmäisen ristiretken tapahtumasarjaa, huipentuen nimensä mukaisesti kaupungin valtaukseen. Uskonnollisen aineiston lisäksi sivujuonteina kulkevat sankareiden urotekojen ohella melkeinpä

Vapautettu Ankkalinna. Martina - Carpi
Vapautettu Ankkalinna. Martina - Carpi
eroottisluonteiset kohtaukset. Tasso muun muassa tuo kristityn sankarinsa Rinaldon tielle naisvelho Armidan, saraseenittaren tätä viettelemään lumotulla saarellaan. Rinaldo on vapautettava noidan pauloista, jotta Jerusalemin valloitusta voidaan jatkaa.

Kaikki nämä uskonnolliset, hurmahenkiset ja etenkin eroottiset ainekset loistavat – melko odotetusti – poissaolollaan Guido Martinan kirjoittamassa Disney-parodiassa. Täysin sekularisoitu versio asettaa gangsterit – Karhukopla, Musta Pekka jne. – islamilaisten saraseenien tilalle, Akun Rinaldon "haarniskaan" ja niin edelleen, sekä Ankkalinnan tietenkin Jerusalemin asemaan.

Kohtauksen huumori jossa Karhukopla on harhauttanut Akun väärille poluille, avautuu kunnolla vain Tasson teoksen lukeneille. Rinaldon tavoin Akua liehitellään kauneudella, jotta tämä unohtaisi Ankkalinnan vapauttamisen. Aku opastetaan väärin tienviitoin Kaihomielen kartanoon, jota asuttaa "ihanainen" Amanda (Armida). Tämä on kuitenkin Karhukoplan konna "in drag", joka yrittää kietoa Akun pauloihinsa. Hän kasvattaa pihassa paperikukkia, koska ne tuovat mieleen Brasilian; "missään eivät ole kukat yhtä ihania kuin siellä". Lännen myyttisiä Lumottuja autuaiden saaria kutsuttiin yleisesti "Brasiliaksi" jo kauan ennen Amerikan löytämistä.

Entä miksi Tupun, Hupun ja Lupun lemmikkimäyrän nimi on Torquato Tasso? Italian kielen sana "tasso" tarkoittaa... niin, mäyrää.

Prinssi vai keisari?

Nimikkotarina Aku ja Amerikan keisari ei perustu varsinaisesti mihinkään kirjaan. Se kuitenkin viittaa walesilaiseen kansantarinaan Walesin prinssi Madocista, joka olisi matkustanut vuoden 1170 tienoilla Amerikkaan, yli kolme vuosisataa ennen Kolumbusta.

Aku ja Amerikan keisari. Martina ja Pier Lorenzo de VIta.
Aku ja Amerikan keisari. Martina ja Pier Lorenzo de VIta.

Aku ja Roope uskovat olevansa prinssin perillisiä. Näin he olisivat siten myös koko mantereen omistajia. Aku ja Roope-setä matkaavat Missourilaiselle vuorelle etsimään luolaan kätkettyä Madocin kirjaa. Tarina tuo tietenkin mieleen paitsi Barksin tarinan kultaisesta kypärästä, myös Don Rosan kertomuksen Kolumbuksen kadonneista kartoista.
----

Aku Ankan taskukirjat täyttävät tänä vuonna 40 vuotta. Sanoma julkaisee juhlan kunniaksi neliosaisen kirjasarjan Taskarin parhaat, johon on koottu tarinoita neljältä vuosikymmeneltä.

Lisäksi ilmestyy myös kovakantinen Taskarin juhlakirja.

Toisin kuin Inducksissa ja Wikipediassa sanotaan (12.1. 2010), vain neljä ensimmäistä taskukirjaa ilmestyi vuoden 1970 aikana. Älä hermoile, Roope-setä -kirjaa mainostetaan vuoden toiseksi viimeisessä Aku Ankan numerossa 51/1970 joulukuussa. Taskukirjan numero 5, Mikki ja Hessu timanttien jäljillä ilmestyi siis vasta 1971.

----

Lue lisää lukuisista ankallisista kirjallisuusparodioista, Guido Martinasta ja mm. Mikin ja Hessun seikkailuista Danten Helvetissä Ankkalinnan Pamauksen numerosta 15.

Kolumni ykköstaskukirjasta Mikki kiipelissä

Keskustele Kvaakissa 1970-luvun taskukirjoista
tai aiheesta AkuAnkka, kirjallisuuden klassikot ja todellinen historia
----

Gautier, Théophile:
Kapteeni Kalske / lyhentänyt Frédérique Sauvage ; kuv. Alvaro Mairani ;
suom. Anja Leppänen
Östersundom : Kirjalito, 1977

Tallgren, Anna-Maria (toim.): Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1934

Tasso, Torquato: Vapautettu Jerusalem, WSOY 1954

Tuulio, Tyyni (toim.): Italian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1945

Francesco dall' Ongaro
---
www.perunamaa.net/ankistit

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali